Europarlamentaarikot päättävät ihmisoikeuksien, luonnonsuojelun ja oikeudenmukaisen verotuksen tulevaisuudesta

EU-vaaleissa valitaan kustakin jäsenmaasta väkilukuun suhteutettu määrä MEPpejä eli euroopan parlamentin jäseniä (engl. Member of the European Parliament) alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti eli kukin jäsen suuremmasta EU maasta edustaa suurempaa määrää ihmisiä kuin jäsen pienemmästä maasta. Pienistä maista valitaan siis väkimäärään suhteutettuna enemmän jäseniä. Euroopan parlamentti koostuu 705 jäsenestä, jotka on valittu yhteensä 27 jäsenvaltiosta. Jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, eli ei ole erillisiä vaalipiiejä vaan voit äänestää heistä ketä tahansa. Suomesta valitaan 15 jäsentä.

Euroopan parlamentin jäsenten arvomaailmalla on väliä

EU-vaalit tuntuvat kiinnostavan sekä mediaa, että yksityishenkilöitä huomattavasti vähemmän, kun vaikkapa Presidentin vaalit, vaikka EU:n päätökset vaikuttavat käytännön elämäämme paljon enemmän, kun mitä Presidentillä on valtaa. EU-tasolla tehdään politiikkaa niin talouteen, ympäristöön, kun ihmisoikeuksiinkin liittyen, joten sillä on väliä ketkä meitä edustavat. EU:ssa tehdään sekä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita, että suosituksia, joiden käytänteistä maat voivat itse päättää. EU-tasolla voidaan vaikuttaa vaikkapa rajapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin ja nämä päätökset voivat olla elämän ja kuoleman kysymyksiä pakolaiselle, turvapaikanhakijalle, tai sodan tai kansanmurhan seurauksista kärsiville.

Vaikka et luottaisi puoluepolitiikkaan suurena muutoksen tekijänä, voidaan äänestämällä saada aikaan pieniä parannuksia ja estää suuria huononnuksia miljoonien elämänlaatuun ja hyvinvointiin

Presidentinvaalien alla törmäsin perusteluihin äänestämättömyydelle siitä näkökulmasta, että ei halua tukea instituutiota, jonka olemassaoloa ei kannata. Myöskin yleisellä tasolla äänestämättä jättämistä moni perustelee sillä, että ei usko minkään puolueen mahdollisuuksiin tehdä toivottuja muutoksia yhteiskuntaan, koska järjestelmää ei voi hajottaa sisältäpäin tai kokee puoluepolitiikan ulkopuolella olevat tavat vaikuttaa tehokkaampina ja itselle sopivampina. Ymmärrän, että vakaumus olla äänestämättä voi joskus olla vahva, mutta itse en kuitenkaan näe ristiriitaa siinä, että haluaa räjäyttää vallalla olevat poliittiset järjestelmät ja samalla kuitenkin äänestää, koska on epätodennäköistä, että edustuksellinen demokratia kadotettaisiin seuraavan vaalikauden aikana, mutta on todennäköistä että huonot poliittiset päätökset seuraavan vaalikauden aikana heikentävät hyvinvointia hyvinkin nopeasti. Äänioikeus tietenkin takaa myös oikeuden olla äänestämättä, mutta jos on mahdollista tehdä maltillisia parannuksia ja estää suuria huononnuksia monien elämänlaatuun, kannattaa se mahdollisuus mielestäni käyttää. Voit siis sekä ajatella, että rakenteet ovat rikki ja pyrkiä vaikuttamaan ulkoparlamentaarissa tavoilla, että äänestää rakenteiden sisällä, jotta yhteiskuntaa saataisiin parannettua edes pienesti. Jokin kokonaisuuden kannalta pienikin asia voi olla yksittäiselle ihmiselle, ihmisryhmälle, luontoalueelle tai eläinlajille valtava. EU:n väkiluku on n. 488 miljoona henkeä.

Edustuksellisen demokratian ongelmat eivät katoa äänestämättä jättämisellä

Omasta mielestäni yksi edustuksellisen demokratian suurimmista ongelmista on se, että valtaan voi päästä valehtelemalla. Käytännössä vaalilupaukset eivät velvoita mihinkään ja päättäjät voivat jyrätä läpi oman ja eturyhmänsä etuja hyvinkin häikäilemättömästi, riippumatta siitä millaisia asioita ovat äänestäjilleen luvanneet. Kansaa, jota ollaan edustamassa, ei kuunnella. Toisaalta suurin osa kansasta ei jaksa perehtyä poliittisiin kysymyksiin niin perusteellisesti, että osaisi äänestää edes omien etujensa ja arvojensa mukaan. Edustuksellista demokratian ongelmat ei kuitenkaan katsoa sillä, että todetaan että järjestelmä on huono. Äänestäminen on tärkeää, koska huonoimmat mahdolliset päättäjät tekevät huonoimpia mahdollisia päätöksiä ja ne näkyvät hyvinvoinnissamme hyvinkin nopeasti. Jos ei ole rahaa asumiseen ja ruokaan vahingollisten poliittisten päätösten vuoksi voimat hajottaa rakenteita todennäköisesti vähenevät nopeasti.

Jos EU-vastaiset perussuomalaiset voivat olla ehdokkaina mepeiksi tai äänestää näissä vaaleissa, voit sinäkin äänestää vaaleissa, vaikka et kannattaisi nykyistä puoluepoliittista järjestelmää. Itselläni on lisäksi vahva luottamus siihen, että ehdolla on hyväsydämisiä ja asioihin hyvin perehtyviä ihmisiä joilla on sekä taitoa että halua toimia kaikille yhteisen maapallon parhaaksi. En kannata äänestämistä sillä periaatteella, että pitäisi äänestää jotakin vastaan tai pienintä pahaa, vaan todennäköisesti tilanteessa, jossa kaikki ehdokkaat olisivat kaikilla tavoilla huonoja jättäisin itsekin äänestämättä. Onneksi tilanne on siinä mielessä päin vastainen, että saa tehdä valinnan useiden hyvien vaihtoehtojen joukosta. Vaikka en kannata vallitsevia rakenteita, voin kannattaa täysillä ehdokkaita, joiden arvomaailman allekirjoitan.

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Äänten laskutapa on samalla tavalla suhteellinen kun eduskuntavaaleissa, joten kannattaa äänestää ensisijaisesti sitä puoluetta, joka on lähinnä omaa arvomaailmaa ja sen jälkeen valita puolueesta omia arvoja parhaiten edustava ehdokas.

Lähteet:

Euroopan parlamentti. Jäsenet. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa: https://www.europarl.europa.eu/meps/fi/home
Oikeusministeriö: Vaalit.fi. Eu-vaalit. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa:
https://vaalit.fi/europarlamenttivaalit