Kannustinloukut: epävarmasta sosiaaliturvasta kohti aidosti kannustavaa perustuloa

Kannustinloukut nousevat aika-ajoin puheenaiheiksi, etenkin ennen vaaleja tai ennen sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Minulla on itselläni kannustinloukuista kokemusta ja olen myös todistanut monien kärsivän niistä. Järjestelmämme kannalta on helpoin olla joko täysipäiväisesti palkkatöissä tai kokonaan työtön, eikä se huomioi riittävästi erilaisia elämäntilanteita.

Kannustinloukuilla tarkoitetaan työttömän, mutta työkykyisen ihmisen tilannetta, jossa jonkinlaista työtä olisi mahdollista saada, mutta taloudellisesta näkökulmasta sen tekeminen ei ole kannattavaa. Hyvin yleisesti etenkin oikestopopulistisissa näkemyksissä kannustinloukun syyksi väitetään sitä, että ns. tuilla eläessä saisi enemmän rahaa kun töissä, mutta tämä näkökanta on virheellinen. Kaivamalla minkä tahansa työehtosopimuksen esiin ja vertaamalla palkkoja sosiaalietuuksiin huomaa, että väite ei pidä paikkaansa. Minkä tahansa koko päiväisen työn, jopa minipalkkaisen, kuukausiansio on isompi kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha. Esimerkiksi työttömarkkinatuen määrä on 37,21€* päivässä ja tuntipalkaksi muutettuna se tarkottaisi 4,7€ tunnilta. Mikäli palkkatyöstä tienaa niin heikosti, että ansiot jäävät lähelle työttömyystukia, on myös palkkatöissä olevan mahdollista hakea asumistukea ja/tai toimeentulotukea. Valitettavan moni joutuukin näihin turvautumaan. Se kertoo liian alhaisista palkoista, ei liian suurista sosiaalietuuksista.

Todellisia kannustinloukkuja on kuitenkin myös olemassa, esimerkiksi:

- Keikkatyön tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen on riskialtista**, koska niistä seuraa selvitykset joiden ajan tukien maksu on jäässä. Mikäli pienituloisella ei ole säästöjä joilla elää selvitysten ajan, voi kynnys ottaa tällaisia töitä vastaan korkea.

- Järjestelmä ei kannusta tekemään vapaa-ehtoistöitä***, itsenäistä opiskelua tai itsensä työllistämistä freelancerina, koska riskinä on, että nämä tulkitaan päätoimisiksi, joilloin oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. Päätoiminen opiskelija ja yrittäjä ei kuulu työttömysstuen piiriin ja te-toimistojen tulkinnat päätoimisuudesta ovat varsin mielivaltaisia****. Pahimmillaan jää ilman tukia, vaikka ei saisi omasta yritteliäisyydestään mistään palkkaa. Vaikka vapaehtoistyöt, harrastukset tai freelancer toiminta eivät olisi kokoaikaisen työn vastaanottamisen esteenä, ovat nämä aiheuttaneet monille kohtuuttomia katkoksia sosiaaliturvaan.

- Lasten varhaiskasvatusmaksut (etenkin monilapsisissa perheissä) ja työhön kulkeminen voivat aiheuttaa työssä käyvälle niin suuret kustannukset, että palkan ja sosiaalietuuksien erotus ei kata niitä, jolloin käteen jää työssä käydessä vähemmän tai käteen voi jäädä vain niin vähän enemmän, että sitä ei koeta vaivan arvoiseksi.

-Toimeentulotuen saamisen vaatimukset. Saadakseen toimeentulotukea, tulee sen hakijan olla varaton, joka tarkastetaan kuukausittain tiliotteista. Toimeentulotuki ei kannusta tekemään töitä vaikkapa rahan saamiseksi säätöön, koska kaikki tilillä oleva ylimäärinen vähentää saatavaa tukea.

- Opintotuki on huomattavasti matalampi, kuin työmarkkinatuki tai peruspäiväraha. Voi estää kouluttamattomien työttömien opiskelujen aloittamista.

-Ulosotossa olevat velat. Siirtyessä työttömyystuelta palkkatöihin alkaa ulosotoissa olevien velkojen lyhennys, joka voi olla epämotivoiva seikka työnteon kannalta, kun käteen ei jää juuri enempää kun työttömänä. Tähän kannustinloukkuun ensisijainen ratkaisu on suojaosan korotus, jota onkin onneksi väliaikaisesti nostettu. Kokeilu on voimassa 2023.

Useimpiin näihin kannustinloukuista toimivin ja yksinkertaisin ratkaisu olisi kohtuullisen elintason turvaava perustulo (portaittain vähenevä), joka kannustaisi parantamaan omaa elintasoa millä tahansa työmäärällä. Perustulon lisäksi tarvitaan lakisääteinen minipalkka, jottei päädyttä tilanteeseen, jossa perustulo kompensoi liian alhaisia palkkoja . Pelko, että 'kukaan' ei tekisi enää töitä, jos meillä olisi perustulo ei ole realistinen, vaan ihmisillä on luontainen tarve saada elämäänsä sisältöä ja merkitystä tekemisestä ja useimmilla on myös halu saavuttaa minimietuuksia parempi elintaso. Mikäli perustulontaso olisi alkuun niin alhainen, että monet joutuisivat silti hakemaan lisäksi toimeentulotukea, tulisi mielestäni tarkastella mahdollisuutta sallia toimeentulotuen saajille kohtuulliset säästöt, jotta hakijalla säilyisi mahdollisuus itsenäisesti varautua yllättäviin menoihin.

Perustulon tulisi taata, että jokaisella on varaa asumiseen, ruokaan ja terveyspalveluihin ja samalla se poistaisi työntekoon liittyvän kannustinloukun. Perustulokokeilussa havaittiin myös, että kokeiluun osallistujat kokivat psyykkisen hyvinvointinsa parantuneen, joka ei ole merkityksetön asia ajassa, jolloin mielenterydenhäiriöt ovat yleisin syy pitkille sairaspoissaoloille ja uusille sairaseläkkeille***** .

Lähteet:

*Kela. 3.3.2023.Paljonko työttömyysetuutta maksetaan. Viitattu 24.3.2023. https://www.kela.fi/paljonko-tyottomyysetuutta-maksetaan
** Länsiväylä. 2.1.2018. Työtön otti provisiopalkkaisen työn ja sai yhden kaupan tehtyä – seurasi kolmen vuoden sotku. Viitattu 24.3.2023. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1542259
***Ilta-Sanomat. 23.3.2023. Kela uhkaa periä Pekalta lähes 26 000 euroa – syynä se, että tämä jakoi vapaa­ehtoisena ruokaa Viitattu 24.3.2023. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009471351.html
**** Muusikkojenliitto. 9.1.2020. Muusikkojen työttömyysturva-asioiden käsittelyssä epäselvyyksiä TE-toimistoissa. Viitattu 24.4.2023. https://www.muusikkojenliitto.fi/muusikkojen-tyottomyysturva-asioiden-kasittelyssa-epaselvyyksia-te-toimistoissa/
****** Valtioneuvosto. 6.5.2020. Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi.
https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/perustulokokeilun-tulokset-tyollisyysvaikutukset-vahaisia-toimeentulo-ja-psyykkinen-terveys-koettiin-paremmaksi
*****Eläketurvakeskus. 8.4.2020. Viitattu 24.3.2023. Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/
***** Yle. 8.4.2020. Viitattu 24.3.2023. Mielenterveyden ongelmista tullut yleisin syy työkyvyttömyyteen. https://yle.fi/a/3-11297402