Mielenosoitusvinkkejä ahdistuneille
25.09.2024
Mielenosoittaminen saa parhaimmillaan upeita tunteita aikaan, kun voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja nähdä, että myös muut ovat valmiita tekemään asioita muutoksen aikaan saamiseksi. Mielenosoituksessa konkretisoituu, että en ole yksin näiden ajatusten kanssa. Mielenosoittaminen voi kumminkin jännittää, ahdistaa ja pelottaa ja tässä kirjoituksessa pohdin eri keinoja selättää ahdistusta ja osallistua mielenosoituksiin vaikka kärsisi ahdistuhäiriöstä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta. Postauksen vinkit perustuvat omien, tuttujen ja lukijoiden kokemuksiin. Kiitos kaikille aihetta kommentoineille!
Vinkeistä voi myös olla apua neuroepätyypillisille tai muutoin aistiyliherkille, joille julkiset paikat eivät välttämättä ole helppoja.
Yksi tärkeimmistä asioista mielenosoittamisessa on motivaatio. Kun itselle on selvää, millaisiin asioihin haluaisi muutosta ja mihin tahtoo vaikuttaa, on helpompi mennä henkisesti tai fyysisesti myös hieman epämukavuusalueelle.
Kulkue, puheet, ihmisketju, kylttimielenosoitus, aktio vai performanssi?
Mielenosoittamista harkitessa alkuun voi ottaa selvää erilaisista mielenosoituksista ja pohtia millainen olisi itselle se, joka mahdollistaisi osallistumisen kaikkein matalimmalla kynnyksellä. Melko perinteinen tapa järjestää mielenosoitus on kulkue, jossa kokoontumisen jälkeen muodostetaan leveähkö, jono jossa marssitaan ennalta sovittuun paikkaan, jossa mahdollisesti on puheiden pitäjiä paikalla, mutta on myös muita tapoja järjestää mielenosoituksia. Esimerkiksi kylttimielenosoituksia voidaan järjestää melko pienelläkin osallistujamäärällä, jolloin kulkueen sijaan tai sen lisäksi mielenosoittajat muodostavat asetelman tai jonon ja seisovat paikallaan kylttien kanssa ennaltamäärätyn ajan. Kylttimielenosoituksissa saatetaan joskus myös istua. On myös toiminnallisia mielenosoituksia, joissa voi olla performansseja, musiikkia tai jotain konkreettista tekemistä osallistujille, vaikkapa korttien kirjoittamista päättäjille tai käsityöaktivismia.
Valmistautuminen
Mikäli jännität uusia tilanteita, kannattaa mielenosoituksesta etsiä mahdollisimman paljon tietoa etukäteen: kokoontumispaikan lisäksi selvittää mielenosoituksen kesto, mahdollinen reitti, puhujien määrä ja mikäli mielenosoitukseen liittyy jotain toimintaohjeita. Järjestäjllä voi esimerkiksi olla vaatimuksia siihen liittyen millaisia lippuja tai kylttejä sallitaan paikalla. Kyltin voi tuoda itse tai joskus lainata järjestäjiltä tai halutessaan olla ilman. Mielenosoituksia järjestävien tahojen viestintää seuraamalla pääsee yleensä hyvin kärryille, minkä tyyppisiä mielenosoituksia järjestetetään. Aiempien mielenosoitusten kuvista ja raporteista voi päätellä kuinka paljon niihin voidaan keskimäärin odottaa osallistujia.
Mielenosoitukseen osallistuminen ei kuitenkaan yleensä vaadi ennakkoon valmistautumista, vaan voit vain tulla paikalle ja kuunnella toiminta-ohjeet järjestäjiltä. Isommissa mielenosoituksissa on usein kovaääniset, joiden avulla kerrotaan tapahtuman kulusta ja esimerkiksi esihuudetaan huudatuksia. Huutoihin voi oman halunsa mukaan osallistua, mutta ihan jo se että on paikalla ja lisäämässä mielenosoitukselle fyysistä näkyvyyttä auttaa. Toisaalta huutaminen voi myös innostaa tai rentouttaa, joten sitäkin kannattaa kokeilla, mikäli ajatus ei ole vaikea. Mikäli et ole kerennyt valmistautua hyvin, etkä ole ihan varma kannattaako mielenosoitukseen osallistua voit kuitenkin mennä paikalle sillä ajatuksella, että mielenosoituksesta voi koska tahansa poistua.
Helposti ahdistuvia sen tiedostaminen voi auttaa, millaiset mielenosoitustilanteet tuntuvat mahdollisesti epämieluisilta ja voisiko niitä jotenkin välttää. Jos esimerkiksi tuntuu ikävältä ajatukselta olla väkijoukon keskellä, voi tietoisesti etsiä itselleen paikan kulkueessa tai väkijoukossa reunemmalta. Tai jos päin vastoin ahdistusta aiheuttaa ajatus, että on ulkopuolisten silmien alla, voi väkijoukkoon piiloutuminen tuntua luontevammalta. Voit miettii sopivaa paikkaa itselle myös esimerkiksi sen mukaan haluatko kävellä vaikkapa koiran tai polkypyörän vieressä. Ennen lemmikin tuomista mielenosotukseen kannattaa kuitenkin tarkastaa järjestäjän mahdolliset ohjeet asian tiimoilta. Jos epäilet, että et pysty olemaan paikalla koko mielenosoituksen kestoa, voit miettiä etukäteen miten poistut paikalla ja mennä mielenosoitukseen joko yksin tai sellaisessa seurassa, jossa tiedetään sinun mahdollisesti lähtevän kesken.
Valmistautumista on myös etukäteen syöminen, mahdollisten eväiden ottaminen mukaan ja pukeutuminen mukaviin säänmukaisiin vaatteisiin. Etenkin talvella vaatetta kannattaa varata päälle muutama kerros ennemmän kun muutoin laittaisi ulkoiluun, koska pitkään paikallaan seisoessa tulee todella nopeasti kylmä. Kesällä on tärkeää suojautua auringolta, esimerkiksi vaatteilla, aurinkorasvalla ja hatulla. Kenkien kannattaa olla sellaiset, että jaksaa seistä tai marssia, mikäli sellaista on tiedossa. Voit tarkistaa ennen mielenosoitusta onko järjestäjä ehdottanut pukeutumiseen jonkinlaista värikoodia, mutta tämä on harvoin välttämätöntä. Mikäli mielenosoitus kestää useamman tunnin vaikkapa eri esiintyjien muodossa, voit hyvin käydä itselle sopivissa väleissä vaikkapa vessassa tai kaupassa.
Poliisin rooli
Mikäli sinulla on ikäviä kokemuksia virkavallasta kannattaa muistaa, että mielenosoittaminen on laillinen oikeus ja poliisin tehtävä on turvata mielenosoitus, esimerkiksi taata liikenteen sujuvuus ja tehdä siihen liittyviä järjestelyjä. Se, että poliisi tulee paikalle, ei tarkoita että mielenosoitus oltaisiin hajottamassa tai että se olisi laiton. Mikäli poliisi kokee, että mielenosoitus aiheuttaa sille valitulla paikalla kohtuutonta haittaa, saattaa se antaa poistumiskäskyn tai ohjata mielenosoituksen eri reitille tai paikkaan, ja poistumiskäskyä kannattaa noudattaa mikäli haluaa välttää lähemmän kanssakäymisen poliisin kanssa. Mikäli sinua taas ei haittaa joutua poliisin kanssa tekemisiin voit ottaa selvää ryhmistä tai yhteisöistä, joiden toimintaperiaatteena on väkivallaton kansalaistottelemattomuus ja tällöin poistumiskäskyä ei välttämättä noudateta. Mielenosoittaminen on perusoikeus ja lain mukaan se saa myös aiheuttaa kohtalaista haittaa, joten mielenosoitukseen osallistumisella ei tarvitse pelätä, että automaattisesti tekisi jotain laitonta. Kokoontumislain 2. luvun 10 pykälän mukaan poliisi pyrkii ensisijaisesti siirtämään mielenosoituksen toiseen paikkaan, mikäli sen katsotaan aiheuttavan kohtuutonta haittaa tai vaaraa.
'Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.Poliisi voi lisäksi liikenteen sujuvuuden sitä vaatiessa ja yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan määrätä kulkueen reittiä muutettavaksi ottaen kuitenkin huomioon, ettei reitin muutoksella vaaranneta kulkueen tarkoitusta. (Kokontumislaki, 2. luku 10§'
Motivaatio jatkaa mielenosoittamista
Mielenosoittaminen ei ole turhaa, vaikka juuri se yksi ja tietty mielenosootus ei olisikaan saanut aikaan haluttua muutosta. Suuret muutokset vaativat useita pieniä yhtä aikaisia ja perättäisiä tekoja ja etukäteen meidän on mahdoton tietää mitkä kaikki näistä teoista tukevat vaikuttamaan lopputulokseen. Mielenosoitukseiin kannattaa suhtautua osana jatkumoa, eikä lannistua jos vaikutus ei näy heti.
Jos näistä vinkeistä huolimatta epäilyttää, voisiko mielenosoittaminen tuntua itsestä luontevalta, kannattaa kuitenkin koittaa. Moni ahdistushäiriöstä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä on kertonut, että toisin kun monessa muussa väkijoukossa, tuntuu kanssa mielenosoittajien keskellä oleminen luontevalta ja turvalliselta yhteisen asian johdosta.