TULOEROT: 48-138 kertaa aikaansaavammat johtajat?
Useimmissa vaalikoneissa, jotka olen tehnyt on kysytty tekijän kantaa tuloeroihin käyttäen ilmaisua, jossa kysytään, että pitäisikö isojen tuloerojen olla hyväksyttyjä, jotta voidaan palkita lahjakkuudesta. Mielestäni kysymyksen asettelu on johdatteleva, ja varmaan jokainen alkuun ajattelee, että totta kai näin tulee toimia: Ahkeruudesta tulee palkita. Kukaan tuskin ajattele, että kaikilla tulisi olla sama palkka, koska onhan eri työtehtävät vaativuudeltaan ja vastuultaan erilaisia ja kouluttautuminen joihinkin tehtäviin on voinut kestää vuosia tai taustalla voi olla vaikkapa ympäripyöreitä päiviä oman yrityksen kannattavaksi saamisen kanssa. Tai ehkä joku on lahjakkuutensa tai ahkeruutensa vuoksi työntekijänä vaikkapa 50% tehokkaampi kuin joku toinen ja näin perustelee suuremman palkkatoiveensa tehtävään, jossa palkka ei muodostu työehtosopimuksen taulukon pohjalta. Näillä seikoilla voidaan selittää, se miksi jonkun kuukausi palkka on 2000€ ja jonkun toisen 8000€. Mutta itse asiassa kun puhutaan isoista tuloeroista, niin moni unohtaa, että parin tonnin ja vajaan kymppitonnin palkan ero on vielä pieni. Se mitä vaalikoneessa itse asiassa kysytään onkin: onko ok, että saman yrityksen johtajan palkka on useita kymmeniä kertaa isompi, kun rivityöntekijän? Haluammeko yhteiskunnan, jossa tuloerot eivät ole kaksinkertaiset, kymmenkertaiset tai kaksikymmenkertauset vaan jopa yli satakertaiset?
Tälläkin hetkellä muutama prosentti maailman väestöstä omistaa yli puolet maailman varallisuudesta. Haluammeko todella uskoa, että se on ansaittua heidän poikkeuksellisen ahkeruuden ja lahjakkuuden vuoksi? Suomen mittakaavassa ääriesimerkkejä tuloeroista ovat UPM: ja Metsä Groupin johto. Vuonna 2022 UPM:n Jussi Pesosen saamat palkat ja palkkiot kohosivat 6 488 000 euroon* ja Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän 7 055 629 euroon. Vaikka heidän tulonsa ovat poikkeuksellisen suuret, on tavanomaisempienkin pörssiyritystenjohtajien palkat päätähuimaavia, keskimäärin 48 isompia, kuin saman yrityksen rivityöntekijöiden keskiarvon. Kuluneen neljän vuoden aikana Metsä Groupin toimitusjohtajan ja rivityöntekijän palkkaero on ollut 75–138 -kertainen**.
123 kertaa isompi palkka on niin suuri, että sen kokoluokkaa joutuu hetken pohtimaan. Käytännössä se tarkoittaa, että johtaja tienaa yhden kuukauden aikana enemmän, kun työntekijä kymmenen vuoden aikana, tai yhden päivän aikana enemmän, kun työntekijä 4kk:n aikana. Yhden kuukauden palkkioilla voisi ostaa käteisellä varsin hyvän asunnon, jollaiseen moni ei pysty edes koko elämänsä aikana.
Isoja tuloeroja puolustellaa usein sillä, että niillä voidaan tehdä investointeja ja lisätä näin työllisyyttä, mutta ei investointeja tehdä johtajan palkkioista, vaan yhtiön voitoista. Toimivan yrityksen on tietysti tehtävä voittoa ja tarvitaan osaavat johtajat, jotta tähän päästään, mutta voisiko hyvälle johtajalle riittävä palkka olla vaikkapa 'vaan' viisi, kymmenen tai kaksikymmentäkertaa isompi kuin työntekijöiden palkat keskimäärin? Onko yli satakertaista palkkaa nauttiva johtaja korvaamattoman arvokas yritykselle vai voisiko hyvän johtajan saada myös hieman kohtuullisemmalla taloudellisella kannustimella?
Poliittiset päättäjät eivät vaikuta yksityisten yritysten palkkoihin, mutta kenties syy miksi tuloeroista kysytään vaalikoneessa on ehdokkaan yleinen arvomaailma ja näkemys siitä tuleeko tuloeroja muilla keinoilla kasvattaa vai kaventaa: vaikka palkkoihin ei voida suoraan vaikuttaa, voidaan verotuksella ja erilaisilla sosiaalituilla vaikuttaa tuloeroihin. Mikäli asumistuesta leikataan ja tuloveroa pienennetään jää pienituloinen tässä tappiolle jopa satoja euroja kuussa ja miljonatuloja nauttivalle jää kuukausittain useita tuhansia enemmän käteen käytettävää rahaa. Päätös verottaa pääomia eri periaatteella, kuin palkkatuloja on myös poliittinen linjaus, jotta omistamisesta jää heillä jää tuloista itselle verojen jälkeen enemmän, kun vastaavan suuruisia palkkatuloja saaville. Ennen vuotta 1993 pääoma- palkkatuloja kohdeltiin vielä samalla tavalla*. Verotuksen palauttaminen tuolla tavalla progressiiviseksi hyödyttäisi myös pieniä pääomatuloja saavia yrittäjiä.
Tulo- ja pääomaverojen lisäksi on mahdollista miettiä myös muita tuloeroja tasapainottavia veroja. Jo 0,5% miljonäärivero, (johon ei laskettaisi mukaan oman asunnon arvoa) toisi valtiolle 500 miljoonaa lisätuloja.
Lähteet:
Helsingin Sanomat. 3.3.2023. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen sai viime vuonna 123 kertaa tavallisen UPM:n työntekijän palkan ja palkkiot. Viitattu 24.3.2023. https://www.hs.fi/talous/art-2000009424486.html
Helsingin Sanomat. Osuuskunta maksaa pääjohtaja Hämälälle ennätyseläkkeen. Viitattu 24.3.2023. https://www.hs.fi/talous/art-2000009472038.html
MATIKKA, TUOMAS. 2007. Pro gradu -tutkielma. Eriytetty tuloverotus ja sen ogelmakohdat. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78342/gradu02067.pdf?sequence=1